Positive day

Elämä hymyilee! Naurattaa ehkä jopa lukea noita mun aikasempia kirjotuksia, ku en vaa älyy mikä muhun oikeen meni!! Toinen viikko on lähteny käyntiin niin paljon positiivisemmin ja mun asenne on muuttunut kanssa, kiitos vaan niille kaikille, jotka tsemppas mua ton ekan viikon yli.
Must jopa tuntuu et mun suomi on huonontunu jo yhessä viikossa jonkun verran kun mä en oo käyttäny sitä yhtään, toisaalta mun englanti on parantunu huimasti, ja tekis koko ajan mieli vaa pälättää enkkuu, jos juttelee netis kavereitten kans.

Tänää oli kuitenki ensimmäinen päivä, jolloin olin ihan kokonaan aamusta iltaan kahestaan Jasperin kanssa! Ja se meni oikeestaan aika hyvin. Toisaalta, hyvin tarkottaa ton lapsen kanssa sitä, että se ei itkeny ja huutanu kolmee kertaa enempää ja totteli mua aina joka toinen kerta. Hyvä saavutus sinänsä, kun toi lapsi ei tottele edes sen isää aina. Meillä oli kuitenki aika hauska päivä, kierreltiin La Lineaa, tehtiin kävelyretkiä, käytiin puistossa leikkimäs muitten lasten kanssa ja leikittiin myös kotona. Opetin Jasperin myös ottamaan kuvia mun kameralla, joutu aina vaan vähä neuvoo et mist se kuva otetaan mut hyvin se sen oppi.

Jasperin ottama kuva!

Hehkutan nyt vielä kerran sitä asuntoa, johon me muutetaan, sillä käytiin siellä eilen ja tänään, ja mä en tiiä haluunko enää Suomeen omaan kotiin koska toi koti on niin ihana! Sielt on vaa ihan uskomattomat näköalat joka suuntaan ja se terassi ja koko muu asunto on vaan niin upee. Torstaina päästään muuttamaan ja mä varmasti tuun jakamaan ne näköalat kuvina täällä blogissa.

Syyskuu on yhtä hehkutuksen aihetta sillä:
1.) Me muutetaan (kaikille jäi tää varmasti epäselväks)
2.) Mulla on synttärit
3.) Viikonloppuna on tiedossa kaikkea kivaa, kuten auppari elämän ja mun synttäreitten juhlintaa Fugessa, toisen suomi aupparin kanssa! + Sunnuntaina tiedossa retki Gibraltarille, apinoiden luokse!
4.) Mulla on 14.-26.9 loma! Ja kaveri Suomesta tulee tänne ja me otetaan Fugesta hotelli viikoksi, en malta odottaa!
5.) Saan mun palkan ja pääsen shoppailemaa, tääl on niin halpaa verrattuna Suomeen ja vaatteetki on erilaisia
6.) Saan nauttia vielä auringosta ja helteistä, toisin kuin Suomessa...  

Huominen vähän jänskättää, koska mulla on optikko täällä, ja ei kuitenkaan ihan hyvin oo noi silmiin liittyvät sanat hallussa, saa nähä miten selviin.

reality

Mulla on niin sekavat tunnelmat täällä!
1.) Meinasin toissapäivänä varata lennon suomeen
2.) Aloin jo ettii uutta perhettä tänää, mut sit luovutin sen kanssa
3.) Oon viimiset 3 pv itkeny ja ajatellu vaa kavereita, kotia ja perhettä
4.) Päätin jo lyhentää mun au pair ajan 7.kuukaudesta 3. kuukauteen

Noi neljä ajatusta on siis melkein ainoot, mitä mun päähän on mahtunu tän viikon aikana! En ikinä kuvitellu, et ku lähtisin Suomesta ni mulla olis näin paha ikävä. Oon kuitenki ihan aina halunnu tätä, et muutan ulkomaille ja tää maa ja paikka on vielä ihan unelma, kun aurinkoo ja rantaa riittää. Koti-ikävä on siis yllättäny mut ihan täysin, mulla ei ollu tietoo et voisin tuntee näin pahaa tarvetta päästä Suomeen, maahan jota tavallaan vihaan! Todellisuus tähän au pairina olemiseen alkaa iskee, ja tää ei oo ihan sellasta, mitä mulle luvattiin ja millaseks tän kuvittelin. Ei tää ehkä ihan mun juttu oo, mutta mä oon ite tän tien valinnu ja aion nyt kestää ainakin ne 3 kuukautta

Lisäks on vaa nii vaikeeta ku en puhu espanjaa ni saada kavereita, ja vaik tää onki lähellä Gibraltaria ni tääl La Lineas melkein kukaa ei puhu englantia, ei edes ravintoloissa! Oon yrittäny mennä kielikouluun tääl, mut vaik tääl on 4 kielikouluu ni kolmesta niissä paikasta opetetaan vaan englantia ja se yks jäljelle jääny ei oo ikinä auki... On vaa nii orpo olo ku ei ymmärrä kenenkää puheesta mitää tai pääse juttelee kenenkää kanssa.

Onneks mua lohduttaa täs kaupungissa oleva suomi baari, joka löydettiin eilen illalla. En vaan älyy tän paikan omistajan ideaa perustaa suomi baari kaupunkii, jossa ei asu ketään suomalaista! Kaikki ton baarit asiakkaat lukuun ottamatta mua ja host isää oli espanjalaisia ja ruoka oli myös espanjalaista... fiksu idea

Huomenna me aletaan pakkailee tavaroita ja tekee muuttoa! Jeij, sit mua ei saa sieltä terassilta pois millään, kun vaa makoilen siellä! Ja kaiken lisäks mulla melkei 2 viikon loma, joka alkaa 14 päivä ens kuuta, ihanaa!

The sun is shining

Koti-ikävä alkaa onneks jo vähä helpottamaan, tosin ei se ihan kokonaan oo loppunu vielä! Tääl on nyt tosi lämmin, tänäänki lämpötila oli parhaimmillaa 40 astetta, ja mä vaan rusketun koko ajan lisää ja lisää. Onneks ei oo siis pulaa auringosta, tääl alkaa syyskuun lopus viilenee, ni nyt pitää vaan nauttii näistä helteistä! Mulla ei oo viel ees ollu kunnon työpäivää täällä, tänäänki mulla oli vapaapäivä, samoin huomenna ja lauantaina. Sunnuntaina joudun vahtii Jasperia, mut toi host isä ei oo viikonloppusin töissä, nii on vähä helpompaa.

Tää ranta sijaitsee n. 100 m päässä mun kodista

 

Tänään vierailin Gibraltarin puolella, ja se on oikeestaan aika kiva paikka, siellä on paljon kaikkii ravintoloita ja kahviloita sekä hyvät shoppailu mahollisuudet. Gibraltar on ku pala Englantia Espanjan auringossa, koska kaikki on siellä niin enkku tyylistä. Lisäks kaikissa kaupoissa on tosi halpaa, verrattuna Suomen hintoihin, kosmetiikka, tupakka ja viina on halvimpia.

Onneks me muutetaan täällä viikon päästä, koska tää asunto on oikeestaan aika pieni ja siellä uudessa asunnossa oottaa se ihana iso terassi! Mun huone on kanssa aika pieni, ja vihaan tota vaatekaappia koska siellä ei oo hyllyjä mihin voi laittaa vaatteita vaan ne kaikki pitää laittaa henkariin ! Tää nykynen asunto on kuitenkin aika hyvällä paikalla, koska tästä on tosi lyhyt matka main streetille eikä rantaankaan kävele kauaa.

Parveke näkymä kadulle

La Linea

Noniin eli mä oon nyt turvallisesti päässy muuttamaan tänne Espanjaan! Lento meni ihan hyvin, tosin mun viereen tuli tietysti istumaan vauva, joka itki ja huus sen koko lennon ajan. Ennen lentoo meinas kyllä olla pieniä ongelmia, kun mun matkalaukku paino 28 kg ja sitä piti sit aamulla kiireessä alkaa tyhjentämää. Loppu paino oli sit 22 kg, mut onneks en joutunu maksaa siitä mitään hintaa.

Eilinen päivä oli niin outo, etten varmaa oo koskaa kokenu samanlaista päivää! Mun mielialat vaihteli joka ikinen sekunti ja en tienny et haluunko palata kotiin vai haluunko nyt toteuttaa mun unelman eli mennä asumaan ulkomaille. Täällä mä nyt kuitenkin oon ja kaikki on menny hyvin, tosin tänään näin ekaa kertaa Jasperin ja ensimmäine mielikuva mulla oli, että miten mä tuun selviimään näistä seittämästä kuukaudesta. Toi poika on siis aika villi ja välillä vähän liianki innokas huutaja!

Tää kaupunki näyttää tosi kivalta ja muutenki nää kaikki maisemat on näkemisen arvosia. Ainut asia, mikä mua pelottaa tässä, että ku tää kaupunki ei oo mikään kauheen iso ni tuunko löytää täältä ollenkaa oman ikäsii kavereita.

 Ajettiin tänään lähellä olevalle rannalle ja koko sen matkan ajan vaa tuijotin ikkunasta ulos! Näin jopa Afrikan rannikon. Tää paikka on vaan niin erilainen ku joku Suomi. Lisäks tää liikenne on ihan hulluu, parhaimmillaan tänäänki ajettiin 40 km rajotusalueella 120km/h. Oon ehtiny ottaa täältä vaan pari kuvaa ja tänään vielä unohdin mun kameran, kun lähettiin sinne rannalle ni kuvat on puhelimella otettuja, eli ei oo kauheen hyvä laatu! Mut toi ranta, missä tänään oltiin ni oli ihana! Tosin kuuluin varmaan vähemmistöön siellä, ku mulla oli bikinit päällä ja melkein kaikki muut siellä oli alasti :)

Mul on nyt sellanen fiilis, et tekisin mitä vaan kunhan pääsisin kotiin perheen ja kavereitten luo tai et ne vois tulla tänne! Haluun samaa aikaa kotiin, mut samalla haluun olla täällä, koska tää paikka on kuitenkin kiva. Mut ehkä tää olo tästä vähän paranee, ku menee pari päivää.

rapujuhlat

 

Vikan illan pyhitin perheelle ja rapujuhlille! 

läksiäiset

Eilen vietin vikan illan mun parhaimpien kavereiden kanssa ja suurimman osan noista kavereista tuun näkee seuraavan kerran vasta 7 kuukauden päästä :(  Löytyyks parempaa kun parhaat kaverit, hyvää ruokaa ja vikat juoruilut ennen mun lähtöä, ei löydy.

 

Eilen tuli postissa myös mun teettämät valokuvat, onneks ne ehti tulla ni nyt voin raahata ne Espanjaan mukaan. Pienet läksiäiset eilen sai mut piristymään ainaki vähän, koska mulla on viime päivinä ollu tosi outo olo. Koko tän viikon oon myös juossu joka paikassa hoitamassa asioita ja nyt kaiken pitäis olla kunnossa eli maanantaita odotellessa !

tuleva unelma asunto

APUA, 5 päivää enää! Onneks sain eilen ihan loistavia uutisia, nimittäin mun host perhe on muuttamassa uuteen asuntoon, sama kaupunki, isompi asunto! Tuun ehkä rakastaa tosi paljon tota tulevaa asuntoa, koska siinä on joku 130 neliöö ja parasta siin asunnossa on terassi, joka on melkee isompi ku ite asunto! Ja voisko olla parempaa ku et siitä asunnosta, jossa on yli iso terassi, nii on noin 50. metrin matka rannalle... luulen et en palaa enää Espanjasta takas kotii. Lisäks mulle tulee huone, jossa on parisänky ja oma kylppäri, love it.

 Esimakuu tulevasta terassista! Noi ei oikei anna oikeenlaista kuvaa siitä, mut näin parempia kuvia ja se oli ihana.
 Lisäks sain uuden rakkauden tänää, nimittäin kännykän! Vihdoinki kännykkä, jonka pitäis toimii kunnolla ulkomailla.

 Mun varmaa pitäis lähipäivinä alkaa jo pakkailee, koska mulla ei oo ollenkaa käsitystä et mitä otan mukaa ja mitä mulle ees mahtuu mukaa ja miten saan mun omaisuuden ängettyy 20 kiloo?!? Ei hyvä.

Vika viikko

Tänään tosiaan alko mun viimeinen viikko Suomessa ja pakko myöntää, että tuntuu tosi hassulta! Viikon päästä tähän samaan aikaan mä oon jo laskeutunu Malagan kentälle, Espanjan auringon alle. Tuntuu et olis vielä ikuisuus siihen, että mä muutan Espanjaan, mut sehän tapahtuu jo ihan kohta. Alue mihin muutan, on ihan Gibraltarin rajan vieressä kaupunki nimeltä La Linea de la concepcion. Se on aika pieni kaupunki, mut ei sieltä kauheen pitkä matka oo lähellä oleviin isoihin kaupunkeihin ja alle 2 minuutin kävelymatkan päässä sijaitsee tietysti Gibraltar ja monia hiekkarantoja. La Lineassa mä tuun ainakin seuraavat 7 kuukautta asumaan, perheessä johon kuuluu isä ja 3v poika Jasper. Au pairina mun tehtävät on pääosin vahtia vaan Jasperia neljänä päivänä viikossa, tosin mun päivät tulee olemaan aika pitkiä, n. 10 tuntia päivässä 3-vuotiaan seurassa voi olla vähän väsyttävää !

  

Jännittää toi matka jo aika paljon ja mulla on viel jonku verran asioitaki hoidettavana. Onneks kuitenkaan ei huomenna tarvi mennä takasin kouluun opiskelemaan vaan voi vielä nauttia yhen viikon lomasta.