miss my life in La Linea

Voi miten paljon mä tällä hetkellä kaipaan Espanjaa ja aurinkoa :( tääl Suomessa kaikki tuntuu vaan niin tylsältä kun koko ajan sataa eikä joka päivä opi jotain uutta.

last day

25 tuntia ja mä olen Suomessa, hui! Viimiset päivät on menny tosi nopeesti ja mullahan ei oo keskiviikon jälkeen ollut töitä ni oon pystyny vaan rentoutumaan. Torstaina mä olin siis Fuengirolassa shoppailemassa, ja tuli kyllä rahaa kulutettua vähän liikaakin, mutta ainaki mulla on nyt kasa ihania vaatteita. Perjantaina vierailin vikaa kertaa vielä Gibraltarilla, koska mulla oli puntia niin halusin päästä niistä eroon. Kävin perjantaina vielä kääntymässä kaupungilla ja tein vikat ostokset.

Lauantain suunnitelmat meni vähän pieleen, Jennan ja mun piti mennä viettämään iltaa täällä La Lineassa, mutta se sitten peruuntu. No mutta me mentiin sitten host isän kanssa syömään ja viettämään iltaa. Maistoin ekaa kertaa elämässäni kunnon espanjalaista paellaa ja se oli niiiin hyvää, en oo ikinä varmaan syöny yhtä hyvää ruokaa.

Huomenna siis koittaa kotiinpaluu ja vaikee uskoa, että 25 tunnin päästä mä olen Suomessa. Ihana päästä kotiin, mutta mä tuun kaipaamaan tätä paikkaa tosi paljon. Tää kaupunki on vaan niin espanjalainen ja erilainen, en ikinä vois kokee samoja asioita Suomessa, ku mitä oon kokenu täällä. Kaikki ihan pienetkin asiat on erilailla täällä ja se on vaan hyvä, koska mä en viihdy Suomessa. Onneks mä tiedän jo, että mä tuun takas Espanjaan jossain vaiheessa, mä haluan asua täällä uudestaan ja oon luvannu, että vielä mä tuun takas vallottamaan Espanjaa! Nyt pitäis vaan sanoa hyvästit tälle paikalle vähäks aikaa :(  

kaikki loppuu aikanaan

Välillä tää oli kuin pahimmasta painajaisesta, välillä oli ihan kivaa ja viikonloppuisin saatto tuntua siltä, että tää on kuin unelmaa. Mulla oli hetkiä, että oisin tehnyt mitä vaan jos oisin päässyt kotiin ja hetkiä, joita en vaihtais mihinkään. Sellanen oli lyhyesti sanottuna mun työkokemus au pairina. Nyt se on siis ohi, tänään oli vika työpäivä ja nyt saan loppu ajan täällä vaan nauttia.
Mun työ ei todellakaan ollut helpoimmasta päästä, ei ainakaan mulle. Mä en ensinäkään ole edes lapsirakas ihminen ja huvittavaa on, että silti, siitä huolimatta lähdin au pairiksi! Jotenkin ironista vielä, että tietenkin tän perheen 3-vuotias poika on villein ja energisin tuntemani lapsi.

Välillä ton lapsen kanssa mulla meni niin hermot, että jouduin vaan mennä vähäks aikaa vessaan lukkojen taakse piiloon! Mut toisaalta välillä yllätyin, kun se osas olla tosi kiltti ja totella mua ja oli jotenkin huvittavaa, että heti ekan päivän jälkeen, minkä vietin Jasperin kanssa, niin se kutsu mua äidiks. Mä en edes tiennyt, että mä pärjäisin lasten kanssa näinkin hyvin ja nyt tiedän sen vielä paremmin, ja toi lapsi opetti mulle ainakin tosi paljon kärsivällisyyttä, mitä mulla todellakaan ei kauheasti ole! Joka päivän jälkeen mulla oli aina kauhea päänsärky, johtui varmaankin siitä, että Jaspi ei ihan vielä oo oppinut puhumaan normaalilla äänellä ja kaikki mitä suusta tulee niin se tulee huutamalla. Ja vaikka mä aina olinkin työpäivän jälkeen helpottunu, että jes taas yksi päivä takana ja saa hengähtää hetken tolta lapselta, niin en mä silti näitä hetkiä vaihtas mihinkään, tosin jos uuden työnantajan ois saanu niin ois ollu mukava...
Vaikka mä en lapsista kauheesti pidäkkään, niin osaa ne silti huvittavia ja ihan kivojakin olla välillä, mutta ainoastaan välillä!!

 

Se siitä työkokemuksesta! Jotain on onneksi tästäkin opittu :) Huomenna mä rentoudun totaalisesti, sillä suuntaan Fuengirolan shopcenteriin ja vietän siellä päivän tuhlaillen mun auppari rahoja!!

don't wanna go home!

Vielä 2 päivää sitten mä olin ihan innoissani siitä, että pääsen kotiin, mutta nyt mua ei jotenki yhtään huvita lähteä! Onhan se kiva, että pääsee näkemään perheen ja kaverit, mutta jotenki musta vaan tuntuu, et haluisin jäädä tänne ja kokee vielä kaikenlaista! En kiellä sitä, ettei tää ois oikee ratkasu nyt lähteä, koska ei tää mitään unelma au pair elämää oo tässä perheessä. Vaikka mä oon ollu täällä vasta 3 viikkoa, niin mulla tulee tätä paikkaa ikävä, koska oon jotenkin nyt vaan sopeutunu niin hyvin elämään täällä eikä mulla oo oikeestaan ekan viikon jälkeen ollu yhtään ikävä kotiin. Vielä saan viikon nauttia täällä olosta ja sit koittais Suomessa tylsä arki... tosin piristävää on se, että meen takaisin kouluun vasta joulukuussa ja siihen asti teen töitä, jes.

Eilen olin rannalla hankkimassa lisää rusketusta, ja en oikeesti tiedä mitään ihanempaa kun rannalle meneminen! Voi vaan makoilla auringon alla ja olla ajattelematta yhtään mitään, täydellinen lääke rentoutumiseen. Mä löysin eilen täältä La Lineasta myös sellasen pienen shopcenterin, tosin se oli aika pitkän kävelymatkan päässä, mutta ei mulla ollut muutakaan tekemistä niin ahkerasti jaksoin kävellä sinne. Ja oi että mä rakastan tätä espanjalaista muotia ja oisin eilenkin voinu ostaa kaikki vaatteet Bershkasta! Lisäks täällä saa nyt kaikkii korkokenkiä ja sandaaleita huippu halvalla, jollain 3-8 eurolla, koska kaikki kaupat haluu niistä eroon, et saadaan talvikengät myyntiin. Ens viikolla mä lähen kenkä ostoksille ja mä en halua edes tietää kuin paljon mä tuun täältä niitä kenkiä raahaamaan Suomeen :) Mun pitää lisäks hankkia toinen matkalaukku, koska saan viedä jopa 40 kiloa tavaraa täältä, jeee!!!

Eilen oli Gibraltarin kansallispäivä ja sen kunniaks oli ilotulituksia täällä eilen yöllä. Ja sain ekan kuvan otettuu lentokoneesta, joka nous tosta Gibraltarin kentältä. Oisin varmaa saanu paremmanki kuvan jos ois ollu kamera kädessä, mut kiireellä lähin juoksien hakee sitä ja toi kone oli jo liian kaukana.

Kohta mä lähen taas rannalle rentoutumaan ja illalla valmistaudun kattomaan jalkapallo ottelua terassilta, kotijoukkue Balona kohtaa Sevillan!

ridiculous

Tää homma on nyt menny ihan naurettavaksi! Tää mun au pair elämä on vähän sama kuin olisin Afrikasta kuljetettu orja. Mun oletetaan siivoovan täällä viikonloppuisin, kun mulla on vapaata. Oon myöntynyt siihen, että siivoan tän koko talon kerran viikossa kunnolla, ja se tapahtuu arkipäivänä, silloin kun mulla on työviikko, ei silloin kun mun kuuluis nauttia vapaa-ajasta!

Ehkä tää on ihan hyvä, että joudun olla täällä enää 2 viikkoa. En mä toisaalta haluis lähteä, koska tää on aina ollu sitä mitä oon halunnu ja oon sopeutunu tänne jo tosi hyvin ja nautin kun saan olla täällä auringon alla ja seurata espanjalaista elämää. Mutta toisaalta mun järki menis jos jäisin tähän perheeseen. Ongelmana on nyt vaan se, että en millään tuu löytämään perhettä tän 2 viikon aikana eli paluu Suomeen ja arki siellä on edessä.

Musta on tosi kurjaa, että just mulle piti käydä näin ja, että tän kaiken piti päättyä tällä tavalla...
Nyt pitää vaan ajatella positiivisesti, että kai tästä jotain hyvääkin seuraa. Mä nautin vielä 2 viikkoa täällä olosta ja aion ottaa auringosta ja Espanjasta kaiken irti!

uutta perhettä etsitään!

Nyt kävi siis niin, että mun ja host isän ajatusmaailma ei oikein kohdannut, joten uutta perhettä olisin etsimässä Espanjasta. Jos kukaan sattuu tietämään perhettä, joka etsii au pairia niin ehdotuksia otan mieluisasti vastaan! Mulla on siis tasan 2 viikkoa aikaa, tai muuten koittaa paluu Suomeen...

Synttärit ja Fuge

Hauskaa oli, ja Jennan kanssa päästiin vähän tuulettumaan auppari elämältä, juhlittiin siis mun synttäreitä ja samalla tätä hienoa au pair elämää! Oltiin koko yö Fugessa ja löydettiin suomalaisia turisteja joiden kanssa loppuilta hurahti. Nähtiin Fugen kaduilla myös auringonnousu, joka oli hieno. Aamulla meinas vähän alkaa väsyttämään kun jouduttiin bussia oottelemaan 12. asti. Eilen väsytti kyllä paljon, mutta onneks nyt on hyvät yöunet alla ja voi lähteä retkeilemään Gibraltarille !!

uus koti + weekend

Kuluva viikko on ollut aikamoista työntekoa. Oon vahtinu tota lasta, ja se vie kyllä niin paljon energiaa, vaikka kaikki onkin nyt menny ihan hyvin. Lastenhoidon lisäks on vielä ollu tää muutto, ollaan aina iltasin siis pakattu tavaroita ja viety ne tänne uuteen asuntoon. Eilen siis päästiin muuttamaan tänne, ja vielä ois laukkuja ja tavaroita purettavana. Näköalat täältä asunnosta on huippu hienot!

Siinä siis vähän kuvia meiän uudesta asunnosta! Eilen pääsin myös testaamaan ton meiän terassin, sillä aikaa kun Jasper otti päiväunia, niin mä löhöilin auringossa.

Nyt suunnitelmissa viikonlopun vietto! Mun piti tänään päivittää mun rusketusta, mutta täällä on tosi tummat pilvet taivaalla ja eilenki illalla sato. Taitaa siis jäädä myöhemmäks, ja ulos kun menee niin tarttis olla pitkähihanen päällä koska täällä on kylmä!! Tänään suuntana siis Fuge ja huomenna aamulla kotiin sieltä, jeij huomenna myös synttärit :)

Positive day

Elämä hymyilee! Naurattaa ehkä jopa lukea noita mun aikasempia kirjotuksia, ku en vaa älyy mikä muhun oikeen meni!! Toinen viikko on lähteny käyntiin niin paljon positiivisemmin ja mun asenne on muuttunut kanssa, kiitos vaan niille kaikille, jotka tsemppas mua ton ekan viikon yli.
Must jopa tuntuu et mun suomi on huonontunu jo yhessä viikossa jonkun verran kun mä en oo käyttäny sitä yhtään, toisaalta mun englanti on parantunu huimasti, ja tekis koko ajan mieli vaa pälättää enkkuu, jos juttelee netis kavereitten kans.

Tänää oli kuitenki ensimmäinen päivä, jolloin olin ihan kokonaan aamusta iltaan kahestaan Jasperin kanssa! Ja se meni oikeestaan aika hyvin. Toisaalta, hyvin tarkottaa ton lapsen kanssa sitä, että se ei itkeny ja huutanu kolmee kertaa enempää ja totteli mua aina joka toinen kerta. Hyvä saavutus sinänsä, kun toi lapsi ei tottele edes sen isää aina. Meillä oli kuitenki aika hauska päivä, kierreltiin La Lineaa, tehtiin kävelyretkiä, käytiin puistossa leikkimäs muitten lasten kanssa ja leikittiin myös kotona. Opetin Jasperin myös ottamaan kuvia mun kameralla, joutu aina vaan vähä neuvoo et mist se kuva otetaan mut hyvin se sen oppi.

Jasperin ottama kuva!

Hehkutan nyt vielä kerran sitä asuntoa, johon me muutetaan, sillä käytiin siellä eilen ja tänään, ja mä en tiiä haluunko enää Suomeen omaan kotiin koska toi koti on niin ihana! Sielt on vaa ihan uskomattomat näköalat joka suuntaan ja se terassi ja koko muu asunto on vaan niin upee. Torstaina päästään muuttamaan ja mä varmasti tuun jakamaan ne näköalat kuvina täällä blogissa.

Syyskuu on yhtä hehkutuksen aihetta sillä:
1.) Me muutetaan (kaikille jäi tää varmasti epäselväks)
2.) Mulla on synttärit
3.) Viikonloppuna on tiedossa kaikkea kivaa, kuten auppari elämän ja mun synttäreitten juhlintaa Fugessa, toisen suomi aupparin kanssa! + Sunnuntaina tiedossa retki Gibraltarille, apinoiden luokse!
4.) Mulla on 14.-26.9 loma! Ja kaveri Suomesta tulee tänne ja me otetaan Fugesta hotelli viikoksi, en malta odottaa!
5.) Saan mun palkan ja pääsen shoppailemaa, tääl on niin halpaa verrattuna Suomeen ja vaatteetki on erilaisia
6.) Saan nauttia vielä auringosta ja helteistä, toisin kuin Suomessa...  

Huominen vähän jänskättää, koska mulla on optikko täällä, ja ei kuitenkaan ihan hyvin oo noi silmiin liittyvät sanat hallussa, saa nähä miten selviin.

reality

Mulla on niin sekavat tunnelmat täällä!
1.) Meinasin toissapäivänä varata lennon suomeen
2.) Aloin jo ettii uutta perhettä tänää, mut sit luovutin sen kanssa
3.) Oon viimiset 3 pv itkeny ja ajatellu vaa kavereita, kotia ja perhettä
4.) Päätin jo lyhentää mun au pair ajan 7.kuukaudesta 3. kuukauteen

Noi neljä ajatusta on siis melkein ainoot, mitä mun päähän on mahtunu tän viikon aikana! En ikinä kuvitellu, et ku lähtisin Suomesta ni mulla olis näin paha ikävä. Oon kuitenki ihan aina halunnu tätä, et muutan ulkomaille ja tää maa ja paikka on vielä ihan unelma, kun aurinkoo ja rantaa riittää. Koti-ikävä on siis yllättäny mut ihan täysin, mulla ei ollu tietoo et voisin tuntee näin pahaa tarvetta päästä Suomeen, maahan jota tavallaan vihaan! Todellisuus tähän au pairina olemiseen alkaa iskee, ja tää ei oo ihan sellasta, mitä mulle luvattiin ja millaseks tän kuvittelin. Ei tää ehkä ihan mun juttu oo, mutta mä oon ite tän tien valinnu ja aion nyt kestää ainakin ne 3 kuukautta

Lisäks on vaa nii vaikeeta ku en puhu espanjaa ni saada kavereita, ja vaik tää onki lähellä Gibraltaria ni tääl La Lineas melkein kukaa ei puhu englantia, ei edes ravintoloissa! Oon yrittäny mennä kielikouluun tääl, mut vaik tääl on 4 kielikouluu ni kolmesta niissä paikasta opetetaan vaan englantia ja se yks jäljelle jääny ei oo ikinä auki... On vaa nii orpo olo ku ei ymmärrä kenenkää puheesta mitää tai pääse juttelee kenenkää kanssa.

Onneks mua lohduttaa täs kaupungissa oleva suomi baari, joka löydettiin eilen illalla. En vaan älyy tän paikan omistajan ideaa perustaa suomi baari kaupunkii, jossa ei asu ketään suomalaista! Kaikki ton baarit asiakkaat lukuun ottamatta mua ja host isää oli espanjalaisia ja ruoka oli myös espanjalaista... fiksu idea

Huomenna me aletaan pakkailee tavaroita ja tekee muuttoa! Jeij, sit mua ei saa sieltä terassilta pois millään, kun vaa makoilen siellä! Ja kaiken lisäks mulla melkei 2 viikon loma, joka alkaa 14 päivä ens kuuta, ihanaa!

The sun is shining

Koti-ikävä alkaa onneks jo vähä helpottamaan, tosin ei se ihan kokonaan oo loppunu vielä! Tääl on nyt tosi lämmin, tänäänki lämpötila oli parhaimmillaa 40 astetta, ja mä vaan rusketun koko ajan lisää ja lisää. Onneks ei oo siis pulaa auringosta, tääl alkaa syyskuun lopus viilenee, ni nyt pitää vaan nauttii näistä helteistä! Mulla ei oo viel ees ollu kunnon työpäivää täällä, tänäänki mulla oli vapaapäivä, samoin huomenna ja lauantaina. Sunnuntaina joudun vahtii Jasperia, mut toi host isä ei oo viikonloppusin töissä, nii on vähä helpompaa.

Tää ranta sijaitsee n. 100 m päässä mun kodista

 

Tänään vierailin Gibraltarin puolella, ja se on oikeestaan aika kiva paikka, siellä on paljon kaikkii ravintoloita ja kahviloita sekä hyvät shoppailu mahollisuudet. Gibraltar on ku pala Englantia Espanjan auringossa, koska kaikki on siellä niin enkku tyylistä. Lisäks kaikissa kaupoissa on tosi halpaa, verrattuna Suomen hintoihin, kosmetiikka, tupakka ja viina on halvimpia.

Onneks me muutetaan täällä viikon päästä, koska tää asunto on oikeestaan aika pieni ja siellä uudessa asunnossa oottaa se ihana iso terassi! Mun huone on kanssa aika pieni, ja vihaan tota vaatekaappia koska siellä ei oo hyllyjä mihin voi laittaa vaatteita vaan ne kaikki pitää laittaa henkariin ! Tää nykynen asunto on kuitenkin aika hyvällä paikalla, koska tästä on tosi lyhyt matka main streetille eikä rantaankaan kävele kauaa.

Parveke näkymä kadulle

La Linea

Noniin eli mä oon nyt turvallisesti päässy muuttamaan tänne Espanjaan! Lento meni ihan hyvin, tosin mun viereen tuli tietysti istumaan vauva, joka itki ja huus sen koko lennon ajan. Ennen lentoo meinas kyllä olla pieniä ongelmia, kun mun matkalaukku paino 28 kg ja sitä piti sit aamulla kiireessä alkaa tyhjentämää. Loppu paino oli sit 22 kg, mut onneks en joutunu maksaa siitä mitään hintaa.

Eilinen päivä oli niin outo, etten varmaa oo koskaa kokenu samanlaista päivää! Mun mielialat vaihteli joka ikinen sekunti ja en tienny et haluunko palata kotiin vai haluunko nyt toteuttaa mun unelman eli mennä asumaan ulkomaille. Täällä mä nyt kuitenkin oon ja kaikki on menny hyvin, tosin tänään näin ekaa kertaa Jasperin ja ensimmäine mielikuva mulla oli, että miten mä tuun selviimään näistä seittämästä kuukaudesta. Toi poika on siis aika villi ja välillä vähän liianki innokas huutaja!

Tää kaupunki näyttää tosi kivalta ja muutenki nää kaikki maisemat on näkemisen arvosia. Ainut asia, mikä mua pelottaa tässä, että ku tää kaupunki ei oo mikään kauheen iso ni tuunko löytää täältä ollenkaa oman ikäsii kavereita.

 Ajettiin tänään lähellä olevalle rannalle ja koko sen matkan ajan vaa tuijotin ikkunasta ulos! Näin jopa Afrikan rannikon. Tää paikka on vaan niin erilainen ku joku Suomi. Lisäks tää liikenne on ihan hulluu, parhaimmillaan tänäänki ajettiin 40 km rajotusalueella 120km/h. Oon ehtiny ottaa täältä vaan pari kuvaa ja tänään vielä unohdin mun kameran, kun lähettiin sinne rannalle ni kuvat on puhelimella otettuja, eli ei oo kauheen hyvä laatu! Mut toi ranta, missä tänään oltiin ni oli ihana! Tosin kuuluin varmaan vähemmistöön siellä, ku mulla oli bikinit päällä ja melkein kaikki muut siellä oli alasti :)

Mul on nyt sellanen fiilis, et tekisin mitä vaan kunhan pääsisin kotiin perheen ja kavereitten luo tai et ne vois tulla tänne! Haluun samaa aikaa kotiin, mut samalla haluun olla täällä, koska tää paikka on kuitenkin kiva. Mut ehkä tää olo tästä vähän paranee, ku menee pari päivää.

rapujuhlat

 

Vikan illan pyhitin perheelle ja rapujuhlille!